Kiinan kuulumisia

Lentokoneessa olimme vauvapaikalla, jossa oli hyvin jalkatilaa ja Kaisalle oma kaukalo nukkumista varten.

Juhan pihalla on liikuntapaikka, jossa koko perhe pystyi kuntoilemaan. Näitä vastaavia kuntoilulaitoksia on Pekingissä siellä täällä kaikkien vapaasti käytettävissä.

Sunnutaina käytiin Prinssi Gongin puutarhassa. Paikka oli komea ja lapset juoksentelivat ympäriinsä.

Puutarhan jälkeen käytiin hotpot paradisessa syömässä. Täältä Miia varmaan sai jonkin pöpön mahaan ja maanantai menikin sitten sängyn pohjalla maaten.

Aamulla oli Miialla hiukan huono olo, mutta iltaa kohden onneksi parani. Huomenna mennään katselemaan pandoja eläintarhaan ja varmaan jotain muutakin keksitään.

Seuraava yö menikin sitten Inkerin mahataudin kanssa. Eiköhän tää tästä. Tänään onkin jo voitu muuten ihan hyvin.

Tänään käytiin lasten suosikki kohteessa: Eläintarhassa.

Siellä näimme mm. Pandoja ja Pingviinejä.

Pandat ei muuta tehneet kuin söivät bambua ja makoilivat. Eipä niiden talvikämpät kovin isot olleetkaan, jotta siellä olisi voinut paljon muuta tehdäkään.

Pingviinit olivat hauskoja. Pingviinit tulivat ikkunan luokse katselemaan ohikulkijoita ja seurasivat innoissaan käsien liikettä, kun lapset heiluttivat niitä lasin ulkopuolella.

Eläintarhassa oli myös hieno akvaario. Akvaariosta ei ilman jalustaa saanut kunnon kuvia, koska valaistus oli kuvaamisen kannalta huono. Tällainen kuitenkin tuli delfinaariosta:

Ei tämäkään ihan paras kuva, mutta jotain kuitenski.

Keskiviikko ja kielletty kaupunki.

Pekingin metro-verkko ei ole kovin kattava, mutta metrolla pääsee nopeasti ja edullisesti paikasta toiseen. Ahtaanpaikan kammoisille metro voi olla aika koettelemus ja sisään päästäkseen täytyy käyttää kyynärpäitä.

Yleisempi kulkuneuvo on taksi. Sillä on edullista ajaa ja ruuhkista riippuen pääsee nopeasti tai hitaasti paikasta toiseen. Taksin alkuhinta on 1€ ja se sisältää ensimmäiset 2km ajoa. Seuraavat kilometrit ei ole juuri sen kalliimpia.

Keskiviikkona oli pahin smog meidän täällä oloaikana. Juha sanoi, ettei vielä edes ollut pahin mahdollinen, näkyvyys oli kuitenkin illalla noin 1km luokkaa.

Yo. kuva on kielletyn kaupungin täydellisen harmonian salin tasanteelta ja taustalla on savusumun sisällä Pekingin keskustaa.

Kielletyn kaupungin portilla oli Maon kuva tervehtimässä ja kiinalaisia riitti riesaksi asti. Tämän portin jälkeen oli aukio, missä löytyi ties mitä kaupustelijaa ja palvelun taroajaa. Niiden väistely alkoi jo takaisin tullessa olla aika rasittavaa. Onneksi niitä ei ollut maksullisen museoalueen sisällä.

Kielletyn kaupungin rakennuksien räystäillä oli petoja, jotka kertoivat rakennuksen tärkeyden kaupungin sisällä. Kaikkein tärkeimmän rakennuksen räystäällä näitä petoja oli 11 kpl.

Isoja vesipatoja oli sijoiteltu talojen väliin. Niissä säilytettiin sammutusvettä ja talvisaikaan niitä pidettiin sulina polttamalla kivihiiltä niiden alla.

Kielletyn kaupungin perällä oli puutarha.

Suomen itsenäisyyspäivä kului edellisten päivien kävelyistä toipuessa, puistossa kiertäessä ja illalla suomalaisessa ravintolassa Take fivessa. Puistoon ajoimme taksilla ja maksoimme asianmukaisesti pääsymaksun. Puistosta löytyi aavemainen lähes tyhjä huvipuisto, laskettelurinne, tulevien kesäolympialaisten beachvolley-alue ja ulkoilualuetta riittämiin. Kesällä ilmeisen suosittu ja todennäköisesti tupaten täynnä. Lapset oisivat saáneet juosta mielin määrin, mutta kas kummaa: luvan kanssa se ei ollutkaan mieluista... Kieltämättä oli tuulista ja kylmää, mutta näimmepä upeita leijoja.

Aavemaisen tyhjä huvipuisto oli kuitenkin auki ja lapset pääsivät pariin ĺaitteeseenkin.

Tortaina Pekingissä puhalsi kylmä tuuli, mikä oli erinomainen leijan lennätyksen kannalta. Tässä leijan lennättäjämiehiä.

Laskettelurinne ei kyllä suomalaisittain päätä huimannut. Tästä olisi voinut laskea myös renkailla, joita sai vuokrata rinteen alla olevasta vuokrauspisteestä.

Puistokeikauksen jälkeen kävimme räätälillä ja Juhan luona kamppeiden vaihdossa ja suuntasimme Take 5:seen, jossa saa suomalaista ja pohjoismaista ruokaa. Yläkertaan oli katettu itsenäisyysteeman mukaisesti ja skreenilla Tuntematon sotilas Tikkakosken mannekiineineen.

ONNEA SUOMI 90-v!

Perjantaina vietimme päivän kierrellen Pekingin keskustassa. Metrolla matkasimme Tian'an menin eteläpäähän, josta kävelimme ensin aukiolle ihmetellen kommunistisen Kiinan suuria saavutuksia mm. Kansan sankareiden muistomerkkiä, joka on esitetekstinsä mukaan Kiinan suurin “tällainen” muistomerkki (kuva alla).

Tian'an men perjantaina 7.12.2007 (aukio on kooltaan suurinpiirtein Jyväskylän keskusta-alueen kokoinen)

Mies hutongissa.

Aukiolta suuntasimme kulkumme hutongeille (kiin. Hutong =kapea katu) kiinalaisten asuinalueille. Huom! Nämä sijaitsevat aivan Pekingin keskustassa. Lämmitykseen ja ruoanlaittoon täällä käytetään kivihiiltä. Hutongmarkkinoilta matkaamme tarttui Eerolle puku, Antin kovan tinkaamisen (heh heh: Antti niiiin nautti tinkimisestä) jälkeen neljä Pasmina-huivia sekä tuliaisia. Lapset oisivat tänään hingunneet myös riksa-ajelulle, mutta jätimme sen illan koittaessa ja pimeän laskeutumisen vuoksi toiseen päivään. Huomenna vissiin suuntaamme muurille. Suukkoja ja terveisiä kaikille!

Karkkikauppa hutonkimarkkinoilla kiinnosti jo hieman väsyneitä pikkumatkaajiamme.

Kaveruus ei kysy kieltä eikä ismiä! (kuvan kiinalaispojan halusin kuvaan tuon punaisen liinan vuoksi; niitä ei tähän mennessä ole täällä ihme kyllä näkynyt <Miia)

KassiAlma ja maallinen omaisuus. Inkerin kassista paljastui valtaisa määrä sälää. Oli kuin oisi Maija Poppasen matkalaukulle päässyt.

Perjantain näkymä Juhan ikkunasta. Täällä on iltaisin aina aika sumuista, kun hutongeissa poltetaan kivihiiltä ruoanlaittoa varten ja siitä tulee melkoinen katku. Eikä se tietenkään ole ainoa smoggia aiheuttava asia.

Lauantaina menimme Mutianylle kiinanmuuria katsomaan. Alhaalla kaupungin kupeessa oli turistimarkkinat, joissa ei meinannut saada rauhaa myyiltä. Täältä tosin teimme aika edullisia ostoksia, kun jaksoimme tinkiä.

Ylös muurille menimme kaapelihissillä.

Kaapelihissin ylätasanteelta oli komeat maisemat.

Kävelimme muuria noin kilometrin matkan. Matkalle osui monta vartiotornia ja portaikkoa.

Korkeuserot muurilla oli melkoiset. Tämä oli kuitenkin vielä aika helppo paikka verrattuna moneen muuhun muurin pätkään.

Kuskina meillä oli läheiseltä linja-autoasemalta bongattu kuski. Hinta edestakaiselle matkalle oli 400RMB (noin 40€).

Sunnuntaina pyörähdimme lama-temppelillä, jossa on maailman suurin yhdestä kivestä veistetty patsas. Täällä ihmiset polttivat suitsukkeita ja toivoivat, rukoilivat ja rahoittuivat. Meidänkin mukulat jaksoi aika hyvin.

Vanhan keisariasumuksen nurkkaräystäillä oli taas tuttuja petoja. Paikka oli ilmeisesti aikanaan hyvinkin tärkeä paikkana, koska petoja on noinkin monta.

Illasta kävimme riksa-ajelulla. Ajelu oli kallis, mutta lapset pitivät siitä. Kuvat tästä tosin vähän epäonnistui, kun oli aika hämärää. Sunnuntai oli hyvin sumuinen päivä. Pilvisen sään lisäksi oli kova smoggi päällä.

Tiistaina aamusta käytiin hakemassa Inkerille makea nakkipiirakka. Maistui yllättävän hyvälle. Leipomossa oli myös melkoisia kakkuja tarjolla.

Tämän jälkeen mentiin toista kertaa isossa akvaariossa käymään. Tällä kertaa käytiin Beijing Blue Zoossa. Koralliriutta oli paljon isompi kuin eläintarhan akvaariossa, mutta siellä oli paljon vähemmän värikkäitä kaloja. Hienoja paikkoja kumpikin.

Korallit kasvoi akvaariossa ilmeisesti ihan hyvin.

Sitten söimme ankkaa, lammasta, banaanileipää ja sieniä. Lammas ja sienet oli hyviä, ankka oli aika mautonta. Banaanileipä oli Inkerin suosikki. Tähän päättyi tämä kuvasarja ainakin täältä Pekingistä päivitettynä. Huomenna aamusta on aikainen herätys, lento lähtee klo 11.40.

Kuten Eino-Mies sanoisi: “Täältä tähän!”